Täällä taas. Limassa vietettiin useampi päivä kuin oli alunperin aikomus. Tämä johtui sairastelusta, jonka vuoksi myös aiemmassa bloggauksessa mainitut bailaaminen ja sohvasurffaus jäi väliin. Taneli erityisesti oli sängyn oma useamman päivän putkeen, minä pääsin sillä välin vähän katselemaan harmahtavan koleaa ja kallista pääkaupunkia.
 |
| Liman harmautta |
 |
| ...ja väriäkin. |
 |
| Taneli sairasvuoteellaan |
Limasta ei paljon sen kummempaa. Mutta kun vihdoin terveys koitti, otettiin 22 tunnin yöbussi kohti inkojen muinaista pääkaupunkia Cuzcoa. Bussimatkalla taas sairasteltiin ja voitiin pahoin. Cuzco on 3300metrissä joten se oli korkeimmalla oleva kaupunki matkallamme, ja se tuntui. Korkeushirvitys oli paljon pahempaa kuin Ecuadorissa jossa tosin olimme selkeästi matalemmalla.
 |
| No sitten päästiin Cuzcoon ja aurinkokin jo paistaa. |
No mutta muuten Cuzco on oikeinkin mukava paikka. Raskaasti vierailtu monien eri kansallisuuksien toimesta, mutta komea, nätti ja viehättävä. Kolonialismin perintöä kaupungissa on vaikka kuinka komeiden kirkkojen ja monenlaisen muun rakennuksen muodossa. Cuzcossakin vielä sairastimme useamman päivän, joten viidakosta lähdettyämme olemme sairastelleet vaihtelevasti viikon ajan. Yleensä olemme ottaneet läpsystä vaihdon, eli sairastelleet vuorotellen. Kätevää.
 |
| Cuzcon kirkko |
 |
| Hengenravinnon jälkeen on aika huumorin |
 |
| Cuzcon kattoja |
 |
| Taneliakin jo naurattaa |
Erityismaininnan saa Cuzcon flying dog-hostelli, joka kohtuullisen halvan hinnan (Cuzco on myös pirun kallis) lisäksi omaa mukavan tunnelman, siistit kylppärit, mahtavan buffet-aamiaisen, television ja netin sairastaville, sekä aika ajoin ilmaisen viinan iltoja. Kansallisjuomasta Piscosta väännetään hartiavoimin kirpeähköä Pisco sour-drinkkiä kaikille sitä hamuaville, ja niin paljon kuin jaksaa juoda!! Tällaiseen käsittelyyn en missään aiemmin ole törmännyt. Näitä bileiltoja tosin on lähinnä kansallis- ja yleisten ryyppypäivien yhteydessä, mutta meidän onneksemme satuimme olemaan hostellissa kahden peräkkäisen pyhäpäivän aikana, hah !
 |
| Sitten koitti Pisco-ilta. Kuvassa värkit. |
 |
| Taneli pääsi baarimakexi, kookas pullo hirvittää. |
 |
| Makeilusta seuraa surkea ilme. Matka jatkuu inkojen pyhään laaksoon ja Pisac-nimiseen kylään |
Eli todellakin matka jatkui. Perun matkaa oli jäljellä enää viikko ja monumentti oli vielä tarkistamatta. Siispä kohti Machu Picchua! Ensin pysähdyimme Pisacin kuuluisille sunnuntaimarkkinoille ostamaan reput täyteen villaa, Brasilian kalseita päiviä varten.
 |
| Juhollekkin kahvi maistuu, markkinahulinaa katsellessa. |
 |
| Taneli soluttautuu paikallisiin, mm. matkustamalla kanahäkki-bussissa |
Kylästä kylään pitkin sacred valley:ta etenimme aina Ollantaytamboon, josta lähtee junia kohti Machu Picchun juurella olevaa Aguas Calientes-kylää. Kyseiseen kylään ei mene tietä, joten valtion rautateillä on monopoli ihmeen juurelle. Ja hups vaan että tämä näkyi hinnoissa! Menopaluu kahden tunnin junailuun maksoi n. 100 euroa. Ja kun oli tiedossa että pääsylippu itse nähtävyydelle maksoi myös melkein kaksinkertaisesti meidän päiväbudjettimme, päätimme säästää ja lähteä kiertämään Aguas Calientesiin takaoven kautta. Viiden tunnin bussimatkalla koukkasimme rahareiän selkäpuolelle, Santa Marian pikkukylään josta edelleen Santa Teresan pikkukylään. Räkälässä nukutun yön jälkeen otimme aamulla aikaisin taksin muuan vesivoimalalle, jonka viereltä kävelimme parin tunnin matkan huikeissa maisemissa radan vartta kohti korkeuksissa häämöttävää "kadonnutta" inkakaupunkia. Täällä matkalla tutustuimme italialaiseen Gregorioon, joka oli oivaa matkaseuraa seuraavien päivien aikana erinomaisten ominaisuuksiensa vuoksi. Näitä ominaisuuksia olivat mm. mukiin menevä luonne, hieno romanisten kielten osaaminen, räyhäkkä tinkaustaito ja sopiva nuukuus rahan suhteen.
 |
| Kalliista junasta halpa kuva. |
 |
| Gregorio ja Taneli taivaltavat aitoon hobo-tyyliin. |
 |
| Ja löytyihän se kadonnut kaupunki sitten viimein. Joku muukin oli löytänyt sen hah. |
 |
| Machu Picchun "pimeä puoli". Alhaalla näkyvää joen vartta kulki kävelyreittimme. |
 |
| Pääsimme samoilemaan inkojen entistä "siltaa" pitkin, jota myöten sanansaattajat juoksivat aikoinaan kylästä toiseen. |
 |
| Me emme juosseet inkasillalla. |
 |
| Kiipesimme Intipunkun vartiopaikalle. Keskellä vasemmalla näkyvä legopalikka on Machu Picchu, jonka edessä kiemurtelee bussitie Aguas Calienteksestä ylös nähtävyydelle. |
 |
| Välillä monumentit ovat väsyttäviä. Taneli menettää järkensä Machu Picchun ostarilla. |
 |
| Juho harjoittelee facebook--hymyä. |
 |
| Manolo Llama väijytti meidät kapealla kujalla. Olimme siis pulassa. |
 |
| Tässä Lima, Cuzco, Aguas Calientes (Machu Picchu), sekä samaa reittiä takaisin. |
 |
| Seuraavana aamuna Aguas Calientesissä aamiainen ennen pitkää paluumatkaa. Kuvassa Taneli sekä uusi ystävämme, kirveellä veistetty naisten mies Gregorio d'Italia. |
 |
| Maisemia bussimatkalta takaisin kohti Cuzcoa. |
 |
| Teiden kuumottavuudesta on vaikea saada kuvaa joka tekisi asialle oikeutta. Tässä yritys. |
Nyt olemme siis takaisin Cuzcossa. Uuvuttavien Machu Picchu-päivien jälkeen lähdemme takaisin Limaan, josta perjantaina lennämme Annin syntymäpäivä-viikoille Brasiliaan. Perussa ollaan oltu pitkään, tehty paljon ja myös sairastettu paljon. Hauskaa sekä tuskaa on ollut, kuten myös kallista ja halpaa. Vai niin.
Ahahahahahaa! Koitin lukea jämynä mutta pokka petti aamiaiskuvatekstiä lukiessa
VastaaPoistaLanko
aaaaaa, huokailen. Hyvä patikointireissu. Ihan mahtavaa. Eipä tässa muuta osaa kuin huokailla ja nauraa ja nauttia kuvista ja tekstistä.
VastaaPoistasiis emo huokailee ihastuksesta
PoistaTäällä ei voi ku huokailla ja ihailla!! Reissukuume senkun kasvaa:):):)
VastaaPoistaJuholla on kyllä sana hallussa! T: yököttävä ex-työkaveri Pniemen yöstä
VastaaPoistaSiis Sanna ;) Sielläkö on nyt kello 17.21? Täällä siis 03.21
PoistaHoi. Hyvä että lisäsit vielä nimen, PNiemessähän kaikki yököttävät. Kello on täällä 21.44 ja yrjöttävässä yöbussissa istutaan. Täällä on jopa netti, Suomi on kehitysmaa !
VastaaPoistaKusipata, muuan legopalikka ja Gregorio!
VastaaPoistaAevan mahtavaa tarinointia taas, gracias! On muuten ollut melko hyvin terotettu kirves, kun italiaanoa on veistetty. Antasin ;D
Terv. Täti-Puuma eli Maija
Mulleki toi Gregorio from Italy ois oiken soppeli. Kivaa,kun päivitätte
VastaaPoistat. Aino
Täällähän on suvun naiset aivan notkolla Gregorioon !
VastaaPoistaKyllä on asenne kohallaan sukulaismiehillä! Takaovesta sisään inkatemppeliin, oi oi :) Ylpeydellä luen! Karmea on tuo inkapolku/silta; enpä ihmettele jos ette juokse.... kiitos hulppeista jutuista ja kuvista.. odotamma siirtoa Brasseihin :)
VastaaPoistaEijjeieiei! Tähän mennessä komein on ollut (teitä mukaan lukematta) se taulun uhripäällikkö Totoro sydäntä repimässä.. :)
VastaaPoistaKatoin ekaks kyl että miten se Juho näyttää niin "sliipatulta" siinä kuvassa, ennen kuin hokasin että eri mies. Hah.
Ja siis Rätzy noirutulta pohjoispohjammmaalta sanoi sanansensa.
PoistaTaneli on löytänyt päähänsä meininkiin sopivan lätsän! Toivottavasti tuot sen Suomeen kotona käytettäväksi datalakiksi tai vaihtoehtoisesti mietintämyssyksi!
VastaaPoista