tiistai 19. marraskuuta 2013

Ilha Grandelle ja Rioon !

Juho ja piitsi
Heipä hei.

Kuten rakkaan siskomme bloggauksesta kaikki jo huomasivat ollaan saavuttu kuumaan Brasiliaan. Limasta lähdettiin aikaisin aamulla 9.11. Lento oli täyteen buukattu, mutta istumapaikat kummallekkin veljekselle löytyi.

Sao Paolon aamu sarasti kuumana ja kirkkaana. Espanjan kieli vaihtui kerta rysäyksellä portugaliin ja sekös lisää haastetta. Kaupassa käydessä yhä vahvasti huulille karkaava gracias naurattaa ja hävettää, kun tietää kiitoksen myös portugaliksi.

Emme jääneet kuitenkaan Sao Paoloon vaan suuntasimme vauhdilla sisarustapaamiseen. Matka kuljetti veljekset ensimmäiseksi Paratyyn. Pieni kylä Atlantin rannalla, jossa yövyimme ja hioimme portugaliamme. Kaiken kaikkiaan oikein idyllinen kalastuskylä, mutta pirun kallis. Ennen nukkumaan menoa etsiskelimme pitkän aikaa halpaa ravintolaa. Päädyimme maksamaan kahvikupin kokoisesta merenelävämuhennoksesta yli kymmenen euroa, joka halvan Perun jälkeen tuntui älyttömältä tuhlaukselta. Lisäksi laskuun kuului palvelumaksu 10 prosenttia, jota ei todella osattu odottaa. Päädyimme heittämään kaikki rahat taskusta pöydälle, joka jäi vajaaksi muutaman realin ja pakenemaan paikalta vähin äänin.

Seuraavana päivänä matka jatkui. Edessä oli Angra dos Reis, kaupunki josta saa laivakyydin paratiisisaari Ilha Grandelle. Puolipäivä koitti ja istuttiin jo bussiasemalla. Hetkinen? Bussiasemalla? Myöhästyimme siis yhdeltätoista lähtevästä bussista, johon oli tarkoitus keretä, jotta saadaan sama laiva Annin kanssa Ilha Grandelle. Seuraava bussi lähti vasta tunnin päästä, joka tarkoitti sitä että laivakyyti ei ollut ihan varma. Sekös sai hymyt kummankin pojan huulille.


Ilha Grande. Suomeksi iso saari


örkki


Saarelle kaikista vastoinkäymisistä huolimatta eksyttiin. Saareilu oli kaiken kaikkiaan rennointa aikaa tähan mennessä meidän reissulla. Kuuluisa, aivan Rio de janeiron vieressä oleva paratiisisaari helli väsyneitä matkaajia maailman kuuluilla rannoillaan ja lämpimällä kelillään. Ah mitä elämää.

Maisemaa ilha grandelta. Huomatkaa oikean puoleinen vuorenhuippu. Nimeltään papukaijavuori

Torvelo

Hauskan sattumuksen kautta tapasimme matkalla Ilha Grandelle brasilialaisen pariskunnan, jonka toinen osapuoli sattui olemaan osa omistaja saarella olevasta jäätelökauppasta. Kuten nimestä huomaa jäätelökaupalla on jotain juuria suomeen. Kaiken lisäksi jäätelö oli mainion makuista.

Suomalaista jäätelöä

Ilha Grandella vietettiin siis sisartapaamista joka kesti neljä yötä. Päivät kuluivat rannalla lekotellen ja meressä uiden. Toisena saari päivänä lähdimme aamusta käppäsemään kohti maailmankuulua Lopes Mendesiä, joka ilmeisesti valitaan vuodesta toiseen kymmenen kauneimman rannan joukkoon. Siis maailmassa. Kävely oli rankkaa ja kuumaa. Matkalla vastaan tuli mm. kantoja, käärmeitä ja apinoita.

Kantoja

Sieltä se tulee

Apina

Mutta vaelluksen jälkeen oli tiedossa palkinto. Lopes Mendes. Uskomaton ranta valkealla hiekalla varustettuna. Rantaa riitti silminkantamattomiin ja hiekka jalkojen alla päästi kummallista ääntä. Kuin olisi pakkas lumella kävellyt. Hämmentävä paikka.

Miltei perillä

Lopes Mendes

Ritvat rannalla

Lisää ranta elämää.

Lintunen
Kioski Lopes Mendesillä

Makean veden allas. 

hm. Valkeaa ja mustaa hiekkaa..

Saareilu oli todella mahtavaa, mutta sitten täytyy jatkaa matkaa. Harmitus on luettavissa veljesten kasvoilta. Matka jatkui siis kohti Rio de Janeiroa. En tiedä miksi noin surkeana kuvassa, koska ei Rio mikään rangaistus ole. Matka sujui väsynein tunnelmin. Bussi oli ilmastoitu niin, että Annilla ja Juholla kummallakin taisi kurkku tulla vähän karkeaksi.

No kylläpäs harmittaa

Rio de Janeiro illasta

No sitten saavuttiin Rion. Uskomaton, kuuma ja ihmeellinen. Rannassa seisovien pysty jyrkkien kukkuloiden välissä lepäävä superkaupunki otti veljekset mukavasti vastaan. Jos matkan varrella ollaan sanottu joitain suuria kaupunkeja tylsiksi, niin sitä ei Rio ole! Kaupunki tuntuu hytkyttävän koko ajan lanteitaan, kun joka tuutista leijuu samba musiikki korviin. Eikä nyt ole edes karnevaali aika.  

Cobacabana 

Auringon lasku Ipanemalla

No tähän kuitataan tällä kertaa. Riossa olisi nyt tarkoitus vietellä viikon verran ja valmistautua pikku hiljaa Karibian aurinkoon ja Kuubaan. Kartta vielä selventämään.

Pisteet reitillä: Cusco, Lima, Saõ Paulo, Ilha grande ja Rio de Janeiro

7 kommenttia:

  1. Ihan huimaa kun teidän brassijuttua lukee ja ihmettelee :) Liekö fudareita näkyny.. näkyykö kesän mömmöm-kisat Rion rantahiekalla.. ja jännityksen tuntein odotan Havannan uutisia ;) Jos vaikka jotain tuttua näkyis..Kuubaaaa <3 t. kaija

    VastaaPoista
  2. Aijaijaijaijai.. Aivan loistavaa! Pitäkää tuo :D Kyllä vois välillä paahtaa kinkkuja muuallakin kuin leivinuunissa.
    Terkkuja Siikajoelta, sanoo R

    VastaaPoista
  3. Vastaukset
    1. joo, eipä yhtään kadehduta. tääl alle neljä tuntia auringonvaloa ja -15c. nauttikaa!

      Poista
  4. Illalla katseltiin Annilta samoja kuvia ja yhä näyttävät tosi hyviltä. Tuo suomalainen jäätelö jäi vaivaamaan mieltä. Saitteko tarkennusta asiaan. Täällä satoi lumen ja päätin jo illalla, että nyt se on pysyvää, ei enää sula poies.
    Hikisin halauksin oma emo

    VastaaPoista
  5. Jäätelö oli kotoisin Brazilian suomalais siirtokunnasta, Penedosta;
    http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Penedo

    VastaaPoista