| Tulivuori Chimborazo (kork. 6268m). Kuva otettu n. 4000m korkeudesta. |
28.9.
Lähdimme Puerto Lopezista maittavan aamupalan jälkeen. Seuraavana suunnitelmassa oli lähteä kohti etelää ja Montañitan surffi- ja matkailijakylään. Juholla oli pieni etiäinen mitä tuleman pitää, mutta itse odotin uusien tuttavuuksien löytämistä ja rennon rantaelämän jatkumista.
| Iltapimeä Puerto Lopezissa. |
Pääsimme Montañitaan hyvissä ajoin, koska matkaa ei ollut kuin alle tunti. Kuten jo olimme ehkä hieman tottuneet bussi ajoi jälleen karmaisevaa kyytiä ja mutkissa ei paljoa jarruteltu. Ensimmäisenä astuessamme bussista pääsimme hätistelemään paikallisia sisäänheittäjiä. Montañita paljastui Etelä-Amerikan maiden suureksi bilekeskittymäksi. Ihmisiä virtasi kaduilla ja joka puolelta korviin kantautuva äänisaaste sai korvat soimaan.
| Sydäntä leikataan |
Montañita, joka oli isossa kirjassa (LonelyPlanet) kehuttu mukavaksi surffareiden ja muiden travellereiden rantakohteeksi olikin yöllä sykkivä superbailumesta. Bailaaminen sinällään ei meitä kumpaakaan vierroksuta, mutta veljesten totuttua rentoon pikkukylän ja rannan tuudittamaan elämään, ei bailaus ollut nyt ensimmäisenä mielessä. Toisekseen Montañita oli selvästikkin paljon kalliimpi, kuin hintataso johon olimme tottuneet. Kylässä oli kuitenkin suunnitelman mukaan oltava ainakin se yksi yö.
Alku karmaisun jälkeen alkoi sitten hostellin etsiminen. Juhon toiveissa paljon pyörinnyt aurinko alkoi sopivasti samalla porottamaan. Hiki virtasi ja olkapäät, jotka olivat edelleen vähän arat, hankautuivat rinkkojen painossa. Kuin sattumalta löysimme kuin löysimme sopivan hintaisen hostellin. Hinta ei ollut kova ja se toi mukanaan tiettyjä piirteitä.
Hostellin vierestä virtasi vuolaana paikallinen ohitustie, jossa mustaa pakokaasua puskevat linkkurit ravasivat säännölliseen tahtiin, kuin ravihevoset jättäen jälkeensä pölyvanan. Saimme tien puolelta huoneen jonka lautaseinien raoista kiiri valon säteet niin, että ilmassa leijailevan pölynmäärän saattoi huomata. Maatessani sängyllä odottaessa Juhoa, joka selvitteli henkilökunnan kanssa mistä saataisiin kadonnut avain ovenlukkoon, ajattelin että olin kuin gringo vanhassa western-elokuvassa. Avainta ei löytynyt, mutta ystävällinen majatalonpitäjä vaihtoi koko lukon.
| Juho irvistää länkkärihuoneessa. |
Huone oli nyt saatu ja sitten alettiin ihmettelemään hurja vauhtista kylää. Paikka ei hirveästi erottunut mistään muustakaan rantaloma kohteesta. Illalliselle mentäessä n. klo 18 oli jo paikalliset discotekit auenneet. Ruokapaikka, joka jo päivällä oli erottunut massasta oli mainio chileläis pariskunnan pitämä pieni merenrantaravintola. Meriruokaa ei juuri ollut, mutta söimme suuret calzonet (umpeen leivottu pizza).
Busseissa istuneet veljekset olivat hyvin väsyneitä, joten vetäydyimme ruoan jälkeen takaisin tallille (hostellille) lepämään. Myöhemmin hostellilla selvisi, että majatalonpitäjällä oli tänään syntymäpäivät ja illalla olisi tiedossa bileet. Bileet todella oli ja äänekkäät sellaiset. Asian ei löytynyt helpotusta huoneiden ohuista lautaseinistä. Turvauduimme siis korvatulppiin, jotka mahdollistivat ainakin minulle katkottaiset yöunet.
29.9
Seuraavana aamuna heräilimme hyvissä ajoin ja kummatkin olivat samaa mieltä matkan jatkamisesta. Pakkailimme rinkat ja hyppäsimme aamutoimien jälkeen bussiin suuntana ensin Santa Elena ja sieltä Ecuadorin suurimpaan kaupunkiin Guayaquiliin.
Koluttuamme viikon erinäisissä rantakohteissa alkoi veljesten mieli kohti lumihuippuja. Suunnittelimme pysähtyvämme Guayaquilissa vain pikaisesti vessassa ja syömässä. Matka jatkuisi samantien kohti Bañosia.
Bussi lähestyi kohti Guayaquilia ja kaupunki kasvoi koko ajan ympärillämme. Olimme saaneet isosta kirjasta käsityksen, että bussiterminaali olisi kaupungin liepeillä. Bussiterminaalit tähän mennessä olivat olleet enemmän ja vähemmän risteyksiä missä nopeasti juostaan bussista toiseen. Näissä vaihdoissa pahimmillaan bussit saattoivat jo liikkua, kun kyytiin oli hypättävä. Miljoonakaupungin bussiterminaali ei mennyt ihan tähän kuvaukseen. Hökötyksessä oli ensinnäkin 3 kerrosta, joissa kaikissa suhisi busseja. Ulkomaanlinjoille oli oma kerroksensa, kuten myös sisämaan. Alakerrassa sinkoili ihmispaljous etsien sadoista pienistä kojuista oikeaa bussiyhtiötä sekä -reittiä. Kaikesta tästä huolimatta selvisimme kuin ihmeen kaupalla vessa- ja ruokatauon jälkeen oikeaan koppiin, kerrokseen ja bussiin. Suunnitelmiin tässä vaiheessa tuli pienoinen muutos. Jäisimme matkalla Bañosiin yöksi Riobambaan.
| Hostellimme Riobambassa. |
| Juho lekottelee parvekkeella. |
| Hostellimme aula. |
Riomamba on suunnilleen tampereen kokoinen kaupunki. 200 000 ihmistä asustaa jälleen törkeän korkealla vuoristossa n. 2700 metrin korkeudessa. Saavuttiin perille myöhään illalla. Bussista hyppäys tapahtui bussin edelleen vielä liikkuessa, joten vähän kiirettä piti. Taxi löytyi onneksi nopeasti ja pääsimme ajelemaan kohti hotellia.
| Taneli Riobamban kaduilla. |
Illat Ecuadorin kaupungeissa on ollut aina vähän kuumottavia ja sen takia kävely ei tullut mielenkään. Taxi kustantaa suurinpiirtein 10 kilometrin matkalta dollarin, joka pistää suomipojat vähän hymyilemään. Sanoimme kuskille että ajaa hotelille. Selvisi hetkeä ja monta kilometriä myöhemmin, että saman niminen kaupungisosa on kuin meidän hotellimme. Ajelimme siis toiselle puolelle kaupunkia vaikka hotelli olisi ollut ilmeisesti ihan vieressä. Kuski kuulosti vähän vihaiselta, mutta muuttui leppyi kun annoimme dollarin sijasta 1,5 dollaria :D
![]() |
| Riobamba ja yksi Ecuadorin ainoista juna-asemista. |
Seuraavat kolme yötä vietimme Riobamassa. Mukava hyvin erooppalaisen oloinen kaupunki toimi hengentasaamis paikkana ennen kuin pyrkisimme aktiviteettikehtoon Bañosiin. Löysimme todella halvan hostellin aivan keskustasta ensimmäisen yön jälkeen. Hostelli kustansi vaivaiset 5 dollaria yö per lärvi.
![]() |
| Kartta reittiä selventämään |
2.10.
Lähdettiin Riomambasta liikenteeseen levänneinä. Koko päivä meni busseja vaihdelleen. Kierrettiin Ecuadorin suurinta vuorta Chimborazoa matkalla kohti Bañosia.
| Chimborazo tulivuori, jonka huippu on lähimmäisin kohta pallollamme aurinkoa. Huh! Valitettavasti huippu ei meille näyttäytynyt pilvien takia. |
Nyt ollaan perillä ja pitkästä aikaa hostellissa on wifi ja saa tehtyä uuden bloggauksen. Suunnitelmissa on nyt olla täällä taas jokunen päivä. Baños on kunnon aktiviteettirysä, missä ei tekeminen pitäisi loppua. Eilen saavuttuamme ohjelmassa oli heti ensimmäiseksi käynti kuumassalähteessä pesemässä hiet pois. Lisäksi on katseltu valkokuohu-veneellä-menoa eli koskenlaskua. Saa nähdä.
| Bañosin kulman takana kohoaa tulivuori Tungurahua, joten katukyltit pitää lukea huolella. |
| Pikkupikku Baños |


Hoo, upealta näyttää.
VastaaPoistaKotona on koleaa. Mukavan kuiva syys ulkona, mutta sisällä kylmää kun isännöitsijä säästää lämpölaskussa, eikä tohdi kääntää pattereihin lämpöä. Terveisiä hikisille pojille.
-Anni
aaaah miten mukavaa tekstiä. Epäilys heräsi tekstin todenperäisyyttä kohtaan, kun luin että poiijjat pötkötti kun muu väki bailasi. Ootte kyllä oikeita äidin murusia.
VastaaPoistaHollitallin bilehileet nukkui tulpattuna kun alakerta juhli synttäreitä! Mitämitämitä!??
VastaaPoistaNaurattaa nuo kamikaze-hevaribussikuskit.. Korkealta ja kovaa mennään, liekö niissä/niillä ies jarruja.
Kaukokaipuu meinas alkaa kurmotella tuon Juhon parvekekuvan nähdessä, siinä jos missä on fiilistä. Mainio otos!
Lisää postauksia tulemaan, semmonen pikantti ripaus ulukomoalimoa tänne pimeimmälle raamattuvyöhykkeelle jossa tuulta riittää!
Terkkuja laumalta,
sanoo rottatäti Rätz
Miten "Naapurini Totoro" on tuossa sydämen riistossa mukana!?!!!! :O
VastaaPoistahttps://www.google.fi/search?q=naapurini+totoro&biw=1280&bih=685&source=lnms&tbm=isch&sa=X&ei=yLBPUrD4GpD14QSIpIDoDQ&sqi=2&ved=0CAcQ_AUoAQ#facrc=_&imgdii=_&imgrc=zPMZ-qLDFf9jNM%3A%3BHQT1RHykJluzvM%3Bhttp%253A%252F%252Fupload.wikimedia.org%252Fwikipedia%252Ffi%252F7%252F78%252FNaapurinitotoro.png%3Bhttp%253A%252F%252Ffi.wikipedia.org%252Fwiki%252FNaapurini_Totoro%3B245%3B350
kysyy järkyttynyt Riikka
PoistaRuokapostausta odotellessa, toivoo sisar! (terveiset suppilovahveromunakkaan ääreltä).
VastaaPoistaPS. Muska on iso sienikoira. Lempinimeltään Musiainen!
terveisin, Siis-Anni